Mitä on ollut, sitä on tulevinakin aikoina,Liberalismiin ja sosialismiin liittyy olennaisena osana edistysusko. Eli uskomus siihen, että ihmiskunnan historia olisi lineaarinen tai dialektinen prosessi ja ikäänkuin pyhiinvaellusta barbarian hämärästä sivistyksen huikaisevaan kirkkauteen ja että historia olisi deterministinen prosessi. Liberalismin teoreetikot näkivät loppupisteeksi ”korkean massakulutuksen yhteiskunnan”, marxilaiset sosialismin. Kuitenkin mielenkiintoista on, että malliltaan ne olivat kovin samanlaisia: positivistisia ja deterministisiä. Niissä pyrittiin löytämään yhteiskuntien muutokselle talouden rakenteista johdettuja lainomaisia muutoskaavoja ja kehitystä "alkeellisemmista" yhteiskunnista "korkeampiin".
mitä on tapahtunut, sitä tapahtuu edelleen:
ei ole mitään uutta auringon alla.
Vaikka jostakin sanottaisiin: katso, tämä on uutta,
on sitäkin ollut jo muinoin,
kauan ennen meitä.
Pohjimmiltaan siis sekä liberalismin että marxismin lännen ideologioissa on paljon yhteistä. Niillä on yhteinen vaurauden ja edistyksen utopia, ja erilaiset ”polut” tämän utopian tavoitteluun. Marxilainen propaganda alkoikin menettää uskottavuuttaan, kun sen taloudellinen tuottamattomuus kävi ilmeiseksi: luvattu paratiisimainen sosialismi häipyi tavoitteena yhä kauemmaksi näköpiiristä. Mutta myöskään liberaali markkinatalous ei ole kyennyt hävittämään yhteiskunnallisia ristiriitoja – päinvastoin, monet ristiriidat ovat hyvin kärjistyneitä tänä päivänä – eikä tyydyttämään kaikkien ihmisten perustavimpiakaan tarpeita. Kehityksen lupaus on kadonnut molemmilta. Samalla edistysusko - usko siihen, että historia on riemumarssia barbariasta huikaisevaan tulevaisuuteen - on kärsinyt haaksirikon.
Konservativismi torjuu edistysuskon. Konservatiivin maailmankuva ja historiakäsitys ei ole lineaarinen, vaan spiraalimainen - aivan, kuten evoluutio yleensäkin. Kuten tuossa snipetissä Saarnaajan kirjasta todetaan, käsitteet "edistys" ja "taantumus" ovat pelkästään subjektiivisia ja suhteellisia käsitteitä. Evoluutio ei ole deterministinen prosessi, vaan päämäärätöntä haahuiluan pisteestä toiseen eikä evoluutio vaikuta tulevaisuudessa, vaan aina tässä ja nyt. Konservatiiville siis historiassa ei ole "edistystä" eikä "taantumusta", vaan ainoastaan evoluutiota ja kompleksisoitumista - samalla tavoin kuin biologisessakin evoluutiossa, ja merkitystä on ainoastaan meemien ja meemipleksien välisellä olemassaolon taistelulla. Historia ei suinkaan ole edistyksen voittokulkua, vaan kelvollisimpien - niiden meemien ja meemipleksien, jotka kulloinkin kykenevät parhaimmin vastaamaan ympäristön niille asettamiin haasteisiin.
Järjestelmät siis evoluutiossa - niin kulttuurievoluutiossa kuin biologisessakin evoluutiossa - muuttuvat kompleksisemmiksi, eivät edistyksellisemmiksi, sillä kompleksisuus ja spesialisaatio ovat etuja olemassaolotaistelussa. Ja vaikka mielellään puhumme "pimeistä ajoista" ja "menneisyyden taantumuksesta", silti mitään uutta ei varsinaisesti synny - ainoastaan kompleksisempia ja monimutkaisempia versioita menneisyydestä.
Timo Hännikäisen kirja Liberalismin petos valaisee tätä asiaa ehkä kaikkein parhaimmin - siis sitä, että edistys on pelkkä kangastus, harhakuvitelma - ja että me tosiasiassa rämmimme vain kulttuurievoluution spiraalissa. Sillä mitä nykyaika on muutakaan kuin 1800-luvun lopun toisinto - hiukan kompleksisemmalla teknologialla vain?
Klassinen liberalismi oli valistusajan lapsi ja sen järeä loppupiste oli imperialismin aika ja ensimmäinen maailmansota. Liberalismi on pohjimmiltaan piittaamattomuutta - tee mitä itse haluat älköönkä valtio puuttuko asioihin mitenkään. Liberalismi loi valtavia omaisuuksia ja pääomia ja kohotti elintasoa, mutta samalla se aikaansai hirvittäviä sosiaalisia ongelmia, ja kurjuutta. Liberalismin kaunis alkuperäinen idea oli puolustaa yksilön vapautta ja autonomiaa sillä tavalla, että vapauteen ja autonomiaan sisältyy myös kypsän aikuisen ihmisen vastuu omista teoistaan ja niiden seurauksista. Käytännössä lopputulos oli plutokratia, jossa sensijaan että feodalismin tapaan vahvat olisivat sortaneet heikkoja, rikkaat sortivat köyhiä.
Liberalismin haastajaksi nousi sosialismi - joka lupasi yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista plutokratian tilalle, mutta joka lopultakin oli vain 1100-luvun feodalismia 1900-luvun väkivaltateknologialla toteutettuna. Jälleen kerran: ei mitään uutta auringon alla.
Liberalismin ja sosialismin alkuperäinen idea on vesittynyt arvorelativismin, poliittisen korrektiuden, yltiöindividualismin, holhousvaltion, anarkotyrannian ja erilaisten eturyhmäintressien paineessa. Lähtökohtana ei olekaan enää oikeus toteuttaa itseään, vaan oikeus saada tehdä mitä kulloinkin sattuu haluamaan. Toisaalla taas ihmisen syyllisyyttä ja uhriutta ei enää arvioida hänen omien tekojensa ja ajatustensa, vaan sukupuolensa, asemansa, varallisuutensa, viiteryhmänsä ja ihonvärin perusteella.
Konservatiivi näkee edistyksen pelkkänä harhana. Olisiko joku voinut ihan oikeasti kuvitella 1970-luvulla, että 2010-luvulla noituuteen uskottaisiin länsimaissa yleisesti ja että wicca olisi kaikkein voimakkaimmin kasvava uususkonto? Tai että Suomessa olisi 300 rekisteröityä uskontokuntaa 1970-luvulla olleiden 30 sijaan? Tai että työelämässä palattaisiin takaisin tsaarinvallan aikaan ja työelämä huononisi rajusti? Tai että työpäivän pituus kasvaisi taas jälleen ja eläkeikiä pyrittäisiin nostamaan niiden laskemisen sijaan? Olisiko kukaan uskonut 1970-luvulla, että länsimaissa vallitsisi 2010-luvulla massatyöttömyys ja sen haastajaksi on noussut primitiivinen, pronssikautinen ideologia, joka vaatii revanššia Toursin taistelusta 732 - mutta tällä kertaa ydinasein?
Ruukinmatruunalta on penätty ajatuksia Björn Wahlroosin tuoreen kirjan tiimoilta. Ruukinmatruuna vastaa Saarnaajan sanoin: ei mitään uutta auringon alla. Nuo kaikki Wahlroosin argumentit, kaikki hänen teesinsä, kaikki hänen ajatuksensa on ajateltu jo 1800-luvulla, ja meillä pitäisi historiasta olla riittävästi kokemusta ja opetuksia että miten siinä sitten oikein lopulta kävi. Wahlroosin ajatukset ovat sellaisen ihmisen ajatuksia, josta on tapana käyttää attribuutteja narsistinen k*sipää. Liberalismi suosii narsismia. "Meillä ei ole vaihtoehtoja" - jos haluamme saada aikaan kolmannen maailmansodan. Liberalismi sai aikaan ensimmäisen ja sosialismi toisen.
Toinen liberalismin harha on siinä, että liberalismi ajaisi jotenkin heikkojen ja sorrettujen intressejä. Tämä on stiiknafuuliaa. Vapaus palvelee aina yksinomaan vahvojen, voimakkaiden ja rikkaiden intressejä, kun taas tukalassa asemassa olevat hyötyvät tiukasta kurista ja kontrollista. Liberalismi hyväksyi täysin orjuuden, lapsityövoiman ja plutokratian, ja monet liberalistit olivat umpirasisteja. Ja mikseivät olisi? Vapaushan oli heille ensisijaisesti vapautta hyötymiseen, hyväksikäyttöön, imperialismiin ja plutokratiaan. Brittiläisyyteen liittyy käsite cant, ja cant-vastaus tuohon ja pointtaukseen liberalismin aiheuttamista hirvittävistä sosiaalisista ongelmista on Jokainen on oman onnensa seppä ja kaikilla on samat mahdollisuudet, eli köyhyys ja kurjuus on yksilön oma vika.
Liberalismiin liittyy olennaisena käsite race to the bottom, joka sai Marxin muotoilemaan kolkot kasautumis-, keskittymis-, kurjistumis- ja katastrofiteoriansa. Tässäkään ei ole mitään uutta. Oman painonsa varaan jätettynä asiat pyrkivät muuttumaan huonoista huonommiksi. Talouselämässä on positiivinen takaisinkytkentä, ja siihen liittyy olennaisesti Matteus-efekti: rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät. Kilpailu alentaa hintoja ja heikentää laatua. Paradoksaalisesti keskiluokkaa voi olla olemassa vain yhteiskunnassa, jossa on korkea veroaste ja runsaat tulonsiirrot - keskiluokkaa ei ole alhaisen veroasteen yhteiskunnissa eikä myöskään komentotalouksissa. Liberalistit ja libertaristit kertakaikkiaan ampuvat itseään päähän ideologiallaan - he ajavat ainoastaan plutokraattien intressejä, eivät keskiluokan.
Olemme palanneet takaisin 1800-luvulle. Ihmisten arjessa mennään lujaa vauhtia pakki päällä taaksepäin yhteiskunnan toimien takia. Olemme kohta samassa tilanteessa kuin aikojen saatossa, että tietyt asiat ovat vain hyväosaisten saatavissa ja raha ratkaisee - aivan samalla tavoin kuin klassisen liberalismin aikana 1800-luvulla. Ruukinmatruuna muistaaa oikein hyvin ajan jossa ammattiyhdistysliike oli palkansaajan edunvalvoja, mutta tänä päivänä se suurelta osin on edunsyöjä, joka kilpailukyvyn ja talouskasvun verukkeella huonontaa työelämää ja elämässä pärjäämistä. Liberaalit, Wahlroos etunenässä, puhuvat mielellään AY-mafiasta 1800-luvun retoriikalla, ja siitä miten pikku ihmiset yhteisvoimallaan tekevät Suomesta plutokraatille mahdottoman maan kilpailla, saati sitten rikastua. Köyhät kyykkyyn ja rutiköyhät mahalleen!
Liberaalin yhteiskunnan toimivuuden edellytys on riittävän korkea työttömyys, ja työttömyyttä ylläpidetään korkopolitiikalla. Siinä missä vielä vähän aikaa sitten ihmiset elättivät itsensä ja perheensä palkallaan niin nyt yhä isompi osa työssäkäyvistä joutuu nöyrtymään hakeakseen tukea yhteiskunnan eri luukuilta. Kuka vielä -70 ja -80 luvuilla olisi voinut kuvitella, että yhteiskuntamme palaa joskus itsenäisyytemme alkuaikoihin, jolloin kuljettiin kerjuulla ja kadunkulmissa höyrysivät soppatykit jakamassa keittoa köyhille? Niin vain tämäkin on tämän päivän Suomessa täyttä todellisuutta ja ollut jo pitkään. 1970-luvulla ei olisi voitu kuvitella, että 2010-luvulla meillä olisi leipäjonoja ja että niitä pidettäisiin aivan luonnollisena asiana.
Sosiaalipuolella palataan 1800-luvulle niin kovaa vauhtia, että heikkopäisempiä hirvittää. Ei mene tällä vauhdilla ja nykyisellä politiikan suunnalla kauaa kun meillä on taas vaivaistaloja, joihin toisen luokan kansalaiset sijoitetaan. Hyvinvoivalla kansanosalla taas vanhushuolto kukoistaa kun on varallisuutta millä ostaa hyvinvointia. Lapsijuopot, narkomaanit ja katulapset ovat riesanamme kuin jossain Oliver Twistissä konsanaan.
Entäs sitten terveydenhoito? Nyt jo kuilu hyvässä ja heikossa asemassa olevien ihmisten kuolleisuuden välillä on kasvanut huimasti. Kun hallitus aikoo tehdä kunnista markkinakuntia jossa millään ei ole arvoa mutta kaikella on hinta, niin ei tarvitse ihmetellä ketkä saavat hyvää palvelua ja ketkä jäävät osattomiksi. Tältäkin osin on yksityistämisten ja ulkoistamisten myötä taannuttu aikaan jossa rahalla saa ja hevosella pääsee. Olemme hyvin lähellä aikaa jossa terveyspalveluja saavat Amerikan tapaan maksukykyiset, ja muut saavat mitä saavat jos saavat. Neurokirurgiaa rikkaille ja amputaatioita köyhille. Jo nyt terveyttä hoidetaan usein sen mukaan miten se hyödyttää yhteiskuntaa. Työssäkäyvät saavat kyllä hoitoa mutta muut jos aikaa ja resursseja jää.
Tätä kaikkea kutsutaan edistykseksi ja heikennyksiä sekä huononnuksia kutsutaan uudistuksiksi.
Konservatiivi, jolle lyhin aikayksikkö on sukupolvi ja joka tarkastelee asioita vuosisatojen, joskus vuosituhansien, aikajänteellä, toteaa että edistys on harhaa. Ei ole olemassa sellaista asiaa kuin "edistys" eikä ole olemassa myöskään "vanhanaikaisia" tai "vanhentuneita" ideologioita tai asioita. On vain meemejä, meemipleksejä ja memeettisiä lokeroita, ja kulttuurievoluutio sekä kulttuurievolutiivinen olemassaolotaistelu. Liberalismin meemipleksi aikaansai lopulta imperialismin ja ensimmäisen maailmansodan. Sen haastajaksi nousi sosialismi - sekä marxilainen, "punainen", sosialismi että kansallissosialismi, "musta", sosialismi - ja ne aikaansaivat toisen maailmansodan.
Ruukinmatruuna on satavarma siitä, että uusliberalismi saa aikaan kolmannen maailmansodan.
Vielä ei ole varmaa, mikä meemipleksi nousee uusliberalismin haastajaksi. Se voi olla islam, mutta se voi olla myös fascismi. Fascismi ei nouse tällä kertaa Italiasta, eikä edes Saksasta. Se tulee nousemaan Idästä. Kiina on aivan puhdas fascistivaltio, ja Kiina on osoittanut, että fascismi todella toimii ja että se tuottaa erinomaisia tuloksia. Kiina on maailman ensimmäinen kypsä fascistivaltio. Voidaan vain miettiä, että miten olisi käynyt, jos Hitler olisi saanut Italian ja Mussolini Saksan hallitakseen. Kiina on fascismi 2.0 Pahinta kaikessa on, että islam ja fascismi ovat täysin ideologiayhteensopivia. Marx on kuollut ja kuopattu, mutta Giovanni Gentile ja Said Qutb elävät ja voivat paksusti. Jos Iran saa ydinaseen, helvetti on irti.
Ruukinmatruuna puhuu mielellään "historian roskakorista" paikkana, jonne hän soisi epämiellyttävien ideologioiden ja meemipleksien häviävän. Ikävä kyllä sellaista ei todellisuudessa ole olemassa. Ihminen on mitä on, eikä muuksi muutu, ja jo yksi 36 strategiasta on strategia #12, "lainaa ruumis herättääksesi sielun henkiin" eli menneisyyden ideoiden ja käytäntöjen kierrättäminen nykypäivään ja omaksi eduksi. Edistystä ei ole olemassa: ainoastaan asioiden muuttumista kompleksisemmiksi. Ruukinmatruuna on pohtinut, että onko kaikki keksimisenarvoinen jo keksitty, ja tapahtuuko enää vain muodon, ei substanssin, komplisoitumista. Ruukinmatruuna jo totesi kymmenestä asiasta, joita ei saa sanoa ääneen. Tarvitsisime pian ja nopeasti uusia innovaatioita, mutta niitä ei ehkä enää koskaan tule.
Pessimismi on yleensä parasta realismia, ja konservatiivit tuntuvat yleisemminkin taipuvan enemmän pessimismiin kuin optimismiin ja haihatteluun. Ehkä siksi konservatiivit näkevät edistyksen harhana ja suuret ideologiat ja maailmanselitykset, kuten liberalismin ja sosialismin lähinnä aikuisten satuina, ja he mieluummin oppivat historiasta kuin hakkaamalla päätä seinään.
Me tiedämme historian opetuksista sen, että mikä toimii ja sen, mikä ei toimi, ja konservatiivi ei mielellään lähde keksimään pyörää uudelleen. Eikä varsinkaan nelikulmaista pyörää. Me tiedämme sen, mihin sekä liberalismi että sosialismi johtivat, ja olemme toistamassa jälleen tuon katastrofin. Spiraali palaa vain alkukohtaansa, ja historian karuselli pyörähtää uudelleen.
Siksi ruukinmatruuna on luopunut lineaarisesta historiakäsityksestä ja omaksunut spiraalisen.


71 comments:
Taas pläjäys 100% p*skaa, jossa ei ole totuutta siteeksikään.
Perustele.
Ainakin yksi paha moka: Marxilaisuuden mukaan historian päätepiste ei suinkaan ole sosialismi (ja proletariaatin diktatuuri) vaan kommunismi (ja luokkien ja valtion katoaminen).
Historia on enemmän lineaarinen kuin spiraalinen. Johtuen jo yksikertaisesti teknisestä kehityksestä.
Maailma ei ole koskaan muuttunut niin paljoa kuin 1900-luvulla.
Tekninen kehitys oli niin valtavaa, että ideologiat eivät ole pysynyt perässä.
Väite köyhien köyhtymisestä on järjetön, koska tilastot osoittavat yksinkertaisesti toista.
Sinulle on osoitettu lukemattomia, että nykyinen elintaso kaikilla yhteiskuntaluokilla paljon korkeampi kuin esim. 70-luvulla. Silti pidät jääräpäisesti kiinni väitteestä, että 70-luvulla oli paremmin.
Uutta yhteiskuntaa:
Kykenevälle luokalle kapitalistinen yläluokka, jossa vain suoritteilla pärjää. Ja lukumäärältään rajoitetun kokoinen.
Lopuille sosialistinen prole-kommuuni, josta parhaimmat yksilöt saattavat tulla noukituiksi yläluokkaan. Ja jonne yläluokan epäonnistujat tiputetaan.
Saadaan aikaiseksi suuret massat, jota pysyvät kuutioissaan sossun varassa, sekä stratosfäärissä liitävä eliitti, joiden on oikeasti tuotettava tulosta. Oleellista todellakin on tuo liitos, jossa vaihdetaan hyvät huonoihin ja vice versa.
Pirullisintahan tässä on, etten esitä mitään uutta, vaan kanokisoin vanhan.
Timo Hännikäisen sanomisia en kovin korkealla arvosta. Maailmalla löytyy paljon ansioituneempia filosofeja kuin reilu kolmikymppinen runoilija. Kaikella kunnioituksella nuoria runoilijoita kohtaan.
Mutta ihan selvä asiavirhekin kirjoituksessa. Kristinuskon maailmankuvaa pidetään yleisesti lineaarisena - ei sosialismin. Sekulaari (circular) maailmankuva on lineaarisen "vastakohta".
Oli mukava lukea tuo kirjoitus, vaikka en monesta kohdasta samaa mieltä ollutkaan.
Puhe muodosta ja substanssista on tyhjää löpinää, koska mitään yleisesti hyväksyttyä erottelukriteeriä noiden kahden asian välille ei ole.
Historia on enemmän lineaarinen kuin spiraalinen. Johtuen jo yksikertaisesti teknisestä kehityksestä.
Teknologian kehitys on näennäistä. Se noudattaa täsmälleen samoja lakeja kuin muukin kulttuurievoluutio.
Maailma ei ole koskaan muuttunut niin paljoa kuin 1900-luvulla.
Tämäkin on harhaa. Maailma on muuttunut paljon rajummin 1800-luvulla kuin mitä se muuttui 1900-luvulla. Teknologia ei kehity nykypäivänä yhtään sen nopeammin kuin sata vuotta sitten - pikemminkin päinvastoin; kehitysvauhti on hidastunut.
Tekninen kehitys oli niin valtavaa, että ideologiat eivät ole pysynyt perässä.
Sama ongelma oli jo 1800-luvulla.
Väite köyhien köyhtymisestä on järjetön, koska tilastot osoittavat yksinkertaisesti toista.
Mene kertomaan se köyhille.
Sinulle on osoitettu lukemattomia, että nykyinen elintaso kaikilla yhteiskuntaluokilla paljon korkeampi kuin esim. 70-luvulla.
Tämä on helposti osoitettavissa vääräksi esimerkiksi pohtimalla kotiäitiyden yleisyyttä 1970-luvulla ja nyt. Myöskään 1970-luvulla ei ollut leipäjonoja, nyt on.
Asuminen on nykypäivänä paljon kalliimpaa kuin 1970-luvulla. Erilainen irtaimisto ja krääsä on halvempaa.
Silti pidät jääräpäisesti kiinni väitteestä, että 70-luvulla oli paremmin.
Jotkut asiat olivat, toiset eivät.
KT, mitäpä muuta sosialismi on kuin kristinuskoa, josta Jumala ja kaikki transkendentti on siivottu pois?
1800-luvun teknologinen kehitys ei muuttanut arkielämää paljoakaan.
Arkielämä länsimaissa on muuttunut välillä 1950-2000 enemmän kuin 1800-luvulla konsanaan
Tiede ei ollut 1800-luvulla mullistavaa, evoluutioteoriaa lukuun ottamatta.
1900-luvun tiede mullisti koko maailman kuvan.
Milttonin jälleen tartuttava verbaaliseen miekkaansa ja ryhdyttävä oikomaan RM:n puheita.
---
Liberalismiin ja sosialismiin liittyy olennaisena osana edistysusko. Eli uskomus siihen, että ihmiskunnan historia olisi lineaarinen tai dialektinen prosessi ja ikäänkuin pyhiinvaellusta barbarian hämärästä sivistyksen huikaisevaan kirkkauteen ja että historia olisi deterministinen prosessi.
Kyllä. Mutta siinä, missä liberalismi ihan oikeasti vie ihmiskuntaa ja yhteiskuntia eteenpäin, sosialismi vie taaksepäin. Mutta toisaalta on muistettava se, että yksi vasemmiston suosimista tempuista on kaiken kääntäminen päälaelleen.
Marxilainen propaganda alkoikin menettää uskottavuuttaan, kun sen taloudellinen tuottamattomuus kävi ilmeiseksi: luvattu paratiisimainen sosialismi häipyi tavoitteena yhä kauemmaksi näköpiiristä.
Koska marxismi EI TOIMI! Marxismin etuna on pelkästään se, että se vetoaa ihmismieleen niin hyvin: "Sinun ei tarvitse tehdä mitään, valtio hoitaa kaiken puolestasi".
Mutta myöskään liberaali markkinatalous ei ole kyennyt hävittämään yhteiskunnallisia ristiriitoja – päinvastoin, monet ristiriidat ovat hyvin kärjistyneitä tänä päivänä – eikä tyydyttämään kaikkien ihmisten perustavimpiakaan tarpeita.
Mitä ristiriitoja markkinatalous on muka kärjistänyt? Jos markkinatalous ei ole onnistunut poistamaan jotain ongelmaa, johtuu se siitä, että markkinoita on säädelty.
Kehityksen lupaus on kadonnut molemmilta.
Ei, ainoastaan sosialismilta.
Samalla edistysusko - usko siihen, että historia on riemumarssia barbariasta huikaisevaan tulevaisuuteen - on kärsinyt haaksirikon.
Tämä haaksirikko on tapahtunut korkeintaan RM:n omassa mielessä.
Liberalismi on pohjimmiltaan piittaamattomuutta - tee mitä itse haluat älköönkä valtio puuttuko asioihin mitenkään. Liberalismi loi valtavia omaisuuksia ja pääomia ja kohotti elintasoa, mutta samalla se aikaansai hirvittäviä sosiaalisia ongelmia, ja kurjuutta.
Älä viitsi! Muista, että liberalismia siivitti 1800-luvun lopulla myös työväenliikkeen, sosialismin ja kommunismin nousu, joka söi liberalismilta sen tehokkuutta tuottaa ihmisille materiaalista hyvinvointia.
jatkuu...
1800-luvun teknologinen kehitys ei muuttanut arkielämää paljoakaan.
1800-luvun teknologinen kehitys siirsi ihmiset savupirteistä kerrostaloihin.
1800-luvun teknologinen kehitys muutti arkielämää vähintään yhtä paljon kuin 1900-luvullakin.
Arkielämä länsimaissa on muuttunut välillä 1950-2000 enemmän kuin 1800-luvulla konsanaan
Missä mielessä?
Tiede ei ollut 1800-luvulla mullistavaa, evoluutioteoriaa lukuun ottamatta.
Kaikki suuret keksinnöt niin matematiikassa, fysiikassa kuin kemiassakin tehtiin 1800-luvulla. Fysiikan katsottiin 1900-luvulle tultaessa olleen jo täysin valmis tiede.
1900-luvun tiede mullisti koko maailman kuvan.
Niinkuin miten?
MF, jos liberalismi olisi ollut niin kiva, ihq ja muutoinkin mukava järjestelmä kuin väität, sille ei ikinä olisi noussut yhtäkään vastareaktiota.
Historia osoittaa argumentaatiosi vääräksi.
Liberalismin kaunis alkuperäinen idea oli puolustaa yksilön vapautta ja autonomiaa sillä tavalla, että vapauteen ja autonomiaan sisältyy myös kypsän aikuisen ihmisen vastuu omista teoistaan ja niiden seurauksista. Käytännössä lopputulos oli plutokratia, jossa sensijaan että feodalismin tapaan vahvat olisivat sortaneet heikkoja, rikkaat sortivat köyhiä.
Johtuen kahdesta asiasta:
1) Siitä, että kaikki eivät osanneet ottaa vastuuta teoistaan, ja
2) Todellista markkinaliberalismia ei ollut. Oli jos minkälaista säätelyä.
Liberalismin haastajaksi nousi sosialismi - joka lupasi yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista plutokratian tilalle, mutta joka lopultakin oli vain 1100-luvun feodalismia 1900-luvun väkivaltateknologialla toteutettuna. Jälleen kerran: ei mitään uutta auringon alla.
Täysin samaa mieltä.
Toinen liberalismin harha on siinä, että liberalismi ajaisi jotenkin heikkojen ja sorrettujen intressejä.
Mikä niitä sitten ajaa? "Hyvät ihmiset"? Sosiaalidemokraatit? Kommunismi? Konservatismi?
Vapaus palvelee aina yksinomaan vahvojen, voimakkaiden ja rikkaiden intressejä, kun taas tukalassa asemassa olevat hyötyvät tiukasta kurista ja kontrollista.
Kuten Oliver Twist kotikuntansa tekemästä lapsiorjasijoituksesta?
Liberalismi hyväksyi täysin orjuuden, lapsityövoiman ja plutokratian...
Koska muita vaihtoehtoja EI OLLUT faktisesti käytössä. Fyysisessä maailmassa ON RAJOITTEITA, tiesitkö?
Vapaushan oli heille ensisijaisesti vapautta hyötymiseen, hyväksikäyttöön, imperialismiin ja plutokratiaan.
Jos toisen ihmisen hyödyntäminen omiin tarpeisiin estetään, niin molemmat häviävät - sekä hyötyjä että myös hyödynnettävä. Tämä erityisesti tapauksissa, joissa hyödynnettävä ei voi itse auttaa itseään, vaan tarvitsee auttajakseen hyödyntäjän.
Liberalismiin liittyy olennaisena käsite race to the bottom, joka sai Marxin muotoilemaan kolkot kasautumis-, keskittymis-, kurjistumis- ja katastrofiteoriansa.
"Race to the bottom" on vasemmistolainen myytti. Race to the bottom realisoituu nimenomaan vasemmistolaisen politiikan vallitessa.
Paradoksaalisesti keskiluokkaa voi olla olemassa vain yhteiskunnassa, jossa on korkea veroaste ja runsaat tulonsiirrot...
Päinvastoin. Nimenomaan sosiaalidemokratiassa keskiluokka kuihtuu ja tuloerot kasvavat. Korkea veroaste ja tulonsiirrot takaavat sen, että kukaan ei voi omalla työllään nousta luokasta toiseen. Sen sijaan kaikki tippuvat alaspäin.
Liberalistit ja libertaristit kertakaikkiaan ampuvat itseään päähän ideologiallaan - he ajavat ainoastaan plutokraattien intressejä, eivät keskiluokan.
Totta, mutta ainoastaan kokoomuksessa huseeraavien libertaristien (Taussi, Laakso, Jansson jne.) suhteen. Toimimalla kokoomuksessa, libertaristi tosiaan ampuu itseään jalkaan, koska kokoomuksen ideologiana on crony capitalism, vääristynyt/roistomainen markkinatalous.
Olemme palanneet takaisin 1800-luvulle. Ihmisten arjessa mennään lujaa vauhtia pakki päällä taaksepäin yhteiskunnan toimien takia.
Paino sanalla YHTEISKUNNAN TOIMIEN takia. Tottakai korkea veroaste, pöhöttynyt julkinen sektori, vääristynyt kapitalismi, runsas säätely ja markkinoiden rajoittaminen vaikuttavat ihmisten elämään.
...työttömyyttä ylläpidetään korkopolitiikalla.
Työttömyyttä ylläpidetään ay-politiikalla ja sosiaaliturvalla.
Siinä missä vielä vähän aikaa sitten ihmiset elättivät itsensä ja perheensä palkallaan niin nyt yhä isompi osa työssäkäyvistä joutuu nöyrtymään hakeakseen tukea yhteiskunnan eri luukuilta.
Toistan: Paino sanalla YHTEISKUNNAN TOIMIEN takia. Tottakai korkea veroaste, pöhöttynyt julkinen sektori, vääristynyt kapitalismi, runsas säätely ja markkinoiden rajoittaminen vaikuttavat ihmisten elämään.
1970-luvulla ei olisi voitu kuvitella, että 2010-luvulla meillä olisi leipäjonoja ja että niitä pidettäisiin aivan luonnollisena asiana.
Sinäpä sen sanoit. Vasemmistolaisuus ja sosialismi levisivät nimenomaan 1970-luvulla. Lopputulos on nähtävissä tänäpäivänä.
MF,
1) Ihmiset näin yleensä eivät osaa vapaaehtoisesti ottaa vastuuta teoistaan
2) Jos haluat säätelystä vapaan yhteiskunnan, niin kannattaa muuttaa Somaliaan. Se on libertaristin paratiisi.
RM, fysiikan luultiin olevan valmis 1800-luvun lopulla. Totuus oli kuitenkin, että tuolloin ei tiedetty yhtään mitään.
He eivät tunteneet, suhteellisuusteoriaa, kvanttimekaniikkaa, atomin rakennetta jne.
He eiv siis tienneet yhtään mitään nykyfysiikasta.
Geologiassa maan ikää arvottiin, mannerliikunnoista ei tiedetty yhtään mitään.
Lääketieteessä ei viruksia tunnettu, antibiootit olivat hepreaa.
Aivoista ei tiedetty mitään.
Biologiassa geenit ja geeniteknologia olivat tuntemattomia, samoin synteettinen evoluutioteoria.
Tähtitieteessä, tähtien toimintaa ei tunnetta, linnunrata oli ainut tunnettu galaksi. Mustia-aukkoja ja muita erikoisilmiöitä ei tunnettu.
MF, race to the bottom ei ole vasemmistolainen myytti, vaan täyttää totta.
1970-luvulla vasemmistolaisuus ei levinnyt - se oli ikävällä tavalla jo saavuttanut huippunsa. Oikeistolaisuus löi läpi 1980-luvulla, ja 1990-luvulla meillä olikin sitten jo leipäjonot ja yhteiskunta alkoi rajulla tavalla polarisoitua.
Historia osoittaa jälleen argumentaatiosi täydeksi huuhaaksi.
Huomaako kukaan ironiaa?
Tomi (sosialisti) ja Miltton (libertaristi) yrittävät käydä RM:n kimppuun täysin samanlaisin argumentein.
Hyvä RM! Tällaisia tekstejä on ilo lukea, sillä ne osoittavat sekä oikeiston että vasemmiston täydellisen päättömyyden.
Sosiaalipuolella palataan 1800-luvulle niin kovaa vauhtia, että heikkopäisempiä hirvittää. Ei mene tällä vauhdilla ja nykyisellä politiikan suunnalla kauaa kun meillä on taas vaivaistaloja, joihin toisen luokan kansalaiset sijoitetaan. Hyvinvoivalla kansanosalla taas vanhushuolto kukoistaa kun on varallisuutta millä ostaa hyvinvointia. Lapsijuopot, narkomaanit ja katulapset ovat riesanamme kuin jossain Oliver Twistissä konsanaan.
Kunta (=julkishallinto) orjuutti Oliver Twistin. Muista se. Samoin Suomen huutolaisjärjestelmä oli julkisvetoinen.
Jos sosiaalipuolella palataan kohti 1800-lukua - mikä ei ole totta - niin syy siihen löytyy vasemmistolaisesta politiikasta.
Konservatiivi, jolle lyhin aikayksikkö on sukupolvi ja joka tarkastelee asioita vuosisatojen, joskus vuosituhansien, aikajänteellä, toteaa että edistys on harhaa.
Kukahan tässä onkaan haihattelija?
Ruukinmatruuna on satavarma siitä, että uusliberalismi saa aikaan kolmannen maailmansodan.
Todennäköisesti kyllä, mutta etatismilla ja vasemmistolaisuudella on myös lusikkansa pelissä.
Pessimismi on yleensä parasta realismia, ja konservatiivit tuntuvat yleisemminkin taipuvan enemmän pessimismiin kuin optimismiin ja haihatteluun.
Ikävä kyllä - ja sen huomaa.
Tomi said...
Taas pläjäys 100% p*skaa, jossa ei ole totuutta siteeksikään.
Vasemmiston argumentointi jälleen huipussaan. Ihme ettei Tomi uhkaa RM:ää hirttämisellä.
Oikeisto on näemmä omaksunut vasemmiston argumentointitekniikat.
Käännetään asiat ylösalaisin ja vastakohdikseen ja väitetään norsua hiireksi ja hiirtä norsuksi
Ruukinmatruunalle tulee jotenkin mieleen Joseph Goebbels ja hänen teesinsä valehtelusta.
Sekä oikeiston että vasemmiston retoriikka perustuu valehtelemiselle - ja nimenomaan mahdollisimman suurelle valheelle.
Historia on enemmän lineaarinen kuin spiraalinen. Johtuen jo yksikertaisesti teknisestä kehityksestä.
Maailma ei ole koskaan muuttunut niin paljoa kuin 1900-luvulla.
Tekninen kehitys oli niin valtavaa, että ideologiat eivät ole pysynyt perässä.
Väite köyhien köyhtymisestä on järjetön, koska tilastot osoittavat yksinkertaisesti toista.
Sinulle on osoitettu lukemattomia, että nykyinen elintaso kaikilla yhteiskuntaluokilla paljon korkeampi kuin esim. 70-luvulla. Silti pidät jääräpäisesti kiinni väitteestä, että 70-luvulla oli paremmin.
Komppaan täysin hirttäjä-Tomia.
Tomi (sosialisti) ja Miltton (libertaristi) yrittävät käydä RM:n kimppuun täysin samanlaisin argumentein.
Älä viitsi!
MF, jos liberalismi olisi ollut niin kiva, ihq ja muutoinkin mukava järjestelmä kuin väität, sille ei ikinä olisi noussut yhtäkään vastareaktiota.
Sosialismi ja kommunismi nousivat vastareaktiona julkishallinnon harjoittamalle säätelylle ja puuttumiselle vapaisiin markkinoihin, eivät liberalismille per se.
Kun paras vaihtoehto eli vapaa markkinatalous ei ollut saatavilla, niin jollain perverssillä tavalla kaikista huonoin vaihtoehto (sosialismi) sai tilaa ihmisten mielissä.
Teknologian kehitys on näennäistä. Se noudattaa täsmälleen samoja lakeja kuin muukin kulttuurievoluutio.
Tuo on 100% bullshitiä. Teknologian kehitys on nykymaailmassa yksisuuntaista marssia eteenpäin, koska kaikki keksinnöt ja tieteellinen tieto dokumentoidaan tarkasti.
Miten joku psykohistoriaan uskova voi olla sitä mieltä, että edistys on vain harhaa?
Juuri tuo idea, että 1900-luvulla fysiikka oli muka valmis tiede, on ihan silkkaa aivovammakonservatiivisuutta.
1800-luvun lopun tieteessä ei tiedetty nykypäivän mittapuun mukaan mitään.
Fysiikassa ei tunnettu suhteellisuusteoriaa, ei kvanttimekaniikkaa. Atomin rakenne oli täysin tuntematon, samalla ainetta ei tunnettu. Kosmologiassa maailmankaikkeudesta ei tiedetty yhtään mitään. Fissio ja fuusio olivat tuntemattomia, kuten olivat ytimetkin ja kaikki alkeishiukkaset.
Tähtitieteessä linnunrata oli ainut galaksi. Maailmankaikkeus oli staattinen. Tähtien toimintaa ja rakennetta ei tunnettu, saati sitten syntyä. Mustat aukot ja muut oudot kohteet olivat tuntemattomia.
Biologiassa olivat geenit tuntemattomia, samoin synteettinen evoluutioteoria. Evoluutiotutkimus oli lapsen kengissä, samoin ekologia.
Lääketiedettä vaivasi myös geenien tuntemattomuus. Viruksia ei myöskään tunnettu. Antibiootit olivat hepreaa.
Aivoista ei tiedetty yhtään mitään.
Kirurgia oli lasten kengissä.
Geologiassa maailman ikää arvottiin.
Mantereet olivat liikkumattomia.
Laattateknostiikka oli tuntematon, samoin oli maan rakenne. Maan syntyhistoriasta oli vain kalpea aavistus.
Kun paras vaihtoehto eli vapaa markkinatalous ei ollut saatavilla, niin jollain perverssillä tavalla kaikista huonoin vaihtoehto (sosialismi) sai tilaa ihmisten mielissä.
Ehkäpä tosiasiallisesti vapaa markkinatalous aiheutti niin paljon vahinkoa, että sitä vastaan nousi vastareaktio - joka aiheutti vielä enemmän vahinkoa?
Teknologian kehitys on näennäistä. Se noudattaa täsmälleen samoja lakeja kuin muukin kulttuurievoluutio.
Tuo on 100% bullshitiä. Teknologian kehitys on nykymaailmassa yksisuuntaista marssia eteenpäin, koska kaikki keksinnöt ja tieteellinen tieto dokumentoidaan tarkasti.
Teknologiassa pätee periaate, jonka mukaan vakiintunut teknologia pysyy hengissä uudesta teknologiasta huolimatta. Mietipä amerikkalaisia ja heidän naulajalkajärjestelmäänsä.
Eikä marssi ole yksisuuntaista. Mietipä vaikkapa digitaalikellojen kohtaloa. About kaikki myytävät kellot nykyään ovat viisarikelloja.
Miten joku psykohistoriaan uskova voi olla sitä mieltä, että edistys on vain harhaa?
Evoluutio ei ole sama asia kuin edistys.
Juuri tuo idea, että 1900-luvulla fysiikka oli muka valmis tiede, on ihan silkkaa aivovammakonservatiivisuutta.
Ei sen enempää kuin olettamus siitä, että sosialismi on tieteellinen maailmankatsomus.
1800-luvun lopun tieteessä ei tiedetty nykypäivän mittapuun mukaan mitään.
Nykypäivän mittapuu seisoo jättiläisten harteilla. Sieltä näkyvät vain olkapäät.
Fysiikassa ei tunnettu suhteellisuusteoriaa,
Michelson-Morleyn koe oli tehty 1887. Suhteellisuusteoria olisi voitu johtaa suoeaan siitä. Lorenz-muunnoskaavat tunnettiin jo 1895.
ei kvanttimekaniikkaa.
Ludwig Boltzmann kehitti kvantin käsitteen 1877. Max Planck muotoili kvantin mallin vuonna 1900.
Atomin rakenne oli täysin tuntematon,
Ei ollut. Tiedettiin, että se rakentui protoneista, neutroneista ja elektroneista.
samalla ainetta ei tunnettu. Kosmologiassa maailmankaikkeudesta ei tiedetty yhtään mitään.
Tiedettiin.
Fissio ja fuusio olivat tuntemattomia, kuten olivat ytimetkin ja kaikki alkeishiukkaset.
Teoreettinen pohja oli hanskassa jo 1800-luvun loppuvuosikymmeninä.
Tähtitieteessä linnunrata oli ainut galaksi.
Mitä nyt Magalhãesin pilvet ja Andromeda tunnettiin ja koko Messierin luettelo.
Maailmankaikkeus oli staattinen. Tähtien toimintaa ja rakennetta ei tunnettu, saati sitten syntyä.
Hypoteesit olivat jo olemassa. Maailmankaikkeutta pidettiin staattisena Feuerbachin ja Marxin ansiosta.
Mustat aukot ja muut oudot kohteet olivat tuntemattomia.
Mustan aukon käsitteen muotoili jo Laplace.
Biologiassa olivat geenit tuntemattomia,
Mendelin säännöt tunnettiin, samoin perinnöllisyys. Geenit olivat olemassa hypoteesin tasolla.
samoin synteettinen evoluutioteoria. Evoluutiotutkimus oli lapsen kengissä, samoin ekologia.
Mitä nyt Darwin oli jo julkaissut teoksensa ja evoluutio oli 1800-luvun lopulla oikea muotiteoria.
Lääketiedettä vaivasi myös geenien tuntemattomuus.
Silti lääketiede eteni 1800-luvulla jättiläisaskelin.
Viruksia ei myöskään tunnettu.
Tupakkamosaiikkivirus löydettiin 1892.
Antibiootit olivat hepreaa.
Ne tunnettiin Afrikassa.
Aivoista ei tiedetty yhtään mitään.
Sen verran, mitä kirurgisesti oli saatu selville.
Kirurgia oli lasten kengissä.
1800-luvulla aseptiikka ja anestesia merkitsivät kirurgian kehittymistä rajusti.
Geologiassa maailman ikää arvottiin.
Kelvinin lämpöydin kertoi maapallon minimi-iän.
Mantereet olivat liikkumattomia.
Laattateknostiikka oli tuntematon,
Asiasta oli valmis hypoteesi jo vuonna 1858. Alfred Wegener vain osoitti sen oikeaksi. Jo Abraham Ortelius tiesi 1500-luvulla, että mantereet sopivat toisiinsa kuin palapelin palat.
samoin oli maan rakenne. Maan syntyhistoriasta oli vain kalpea aavistus.
Silti 1800-luvulla oltiin jo oikeilla jäljillä.
RM, Boltzmann ei käyttänyt mitään kvantteja. Hän kyllä käytti atomien käsitettä laskemiseen, mutta niillä ei ollut mitään tekemistä kvanttien kanssa.
Protoni löydettiin vuonna 1919, neutroni 1930, elektroni löydettiin tosin 1897.
Atomien olemassa olo varmistui vasta 1905, kun Einstein selitti Brownin liikkeen.
Laplacen mustalla aukolla ei ole oikeastaan mitään tekemistä oikean mustan aukon kanssa.
Lorentzin muunnokset tunnettiin totta kai, koska Maxwellin yhtälöt toteuttavat ne. Tällä tiedolla ei ole mitään tekemistä suhteellisuusteorian kanssa.
Wegener ei selittänyt mitenkään laattojen liikkumista. Itseasiassa hänen mallinsa oli väärä ja helposti torjuttavissa. Wegener joutui naurunalaiseksi, koska ei pystynyt teoreettisesti selittämään malliaan.
Plackin säteilylaki on askel kohti kvanttimekaniikkaa. Kuitenkaan sen pohjalta kvanttimekaniikkaa ei mitenkään kehitelty. Planck itseasiassa oli voimakas kvanttimekaniikan vastustaja.
Mendelin perinnöllisyydestä on valtava matka DNA:han ja geeniteknologiaan.
Magellanin pilviä luultiin nimiensä mukaisesti kaasupilviksi ei tähti palloiksi.
Auringon lämmön ajateltiin tulevan kutistumisesta.
Fission ja fuusion perusideaa ei voinut olla 1800-luvulla, kun ei atomia tunnettu, eikä ydintä ja saati suhteellisuusteoriaa ja kvanttimekaniikkaa.
Kelvinin alaraja (jota hän ja aikalaisensa pitivät ylärajana) oli 30 000 v.. Se on naurettava verrattuna todelliseen 4,5 miljardia vuotta.
Synteettinen evoluutioteoria eroaa monella tasolla ratkaisevasti Darwinin alkuperäisestä teoriasta.
Itseasissa 1900-luvun alkupuolella evoluutio oli jäänyt tieteen sivuraiteille. Perinnöllisyys oli syrjäyttänyt sen lähes kokonaan. Synteettinen evoluutioteoria pelasti evoluution takaisin tieteeseen.
Minä:"Fissio ja fuusio olivat tuntemattomia, kuten olivat ytimetkin ja kaikki alkeishiukkaset."
RM:"Teoreettinen pohja oli hanskassa jo 1800-luvun loppuvuosikymmeninä."
Bullshitiä. Sinusta siis kvanttikenttäkenttäteoriat tunnettiin jo 1800-luvulla? Tiedemaailma on sitä mieltä, että ne keksittiin vasta toisen maailman sodan jälkeen.
Ohessa vielä Milttonille ja Tomille, mutta varsinkin Tomille. Modernismi ja fascismi käyvät käsi kädessä.
Taiteessa koko 1900-luku on ollut mieletöntä kaaosta ja mielipuolisuutta. Mitä edistykseen tulee, niin onko tämä tuoli vaiko kidutuskoje?
Pieni tarkennus: Liberalismin petos -teoksella on kaksi tekijää, Timo Hännikäinen ja Tommi Melender.
Mikä vika on ko. tuolissa?
RM, Boltzmann ei käyttänyt mitään kvantteja. Hän kyllä käytti atomien käsitettä laskemiseen, mutta niillä ei ollut mitään tekemistä kvanttien kanssa.
Ensimmäinen kvanttimekaniikkaan ja samalla kvanttikemiaan viittaava havainto tehtiin vuonna 1838, jolloin Michael Faraday löysi katodisäteet. Gustav Kirchhoff todisti epäsuorasti väitteen mustan kappaleen säteilystä vuonna 1859. Ludwig Boltzmann ehdotti vuonna 1877, että fysikaalisen systeemin energiatilat voivat olla epäjatkuvia.
Kvanttiteorian isänä pidetään yleisesti Max Planckia, joka keksi sähkömagneettisen säteilyenergian syntyvän määräkokoisina paketteina. Tämä oli tulos, johon hän päätyi vuonna 1900 tutkittuaan mustan kappaleen säteilyä ja sen taajuusjakaumaa eri lämpötiloissa. Se oli osoittautunut ongelmalliseksi ja piinannut fyysikoita puoli vuosisataa.
Protoni löydettiin vuonna 1919, neutroni 1930, elektroni löydettiin tosin 1897.
Käsitteet olivat olleet olemassa jo pitkään ennen empiirisiä havaintoja.
Atomien olemassa olo varmistui vasta 1905, kun Einstein selitti Brownin liikkeen.
Atomiteoria oli ollut kemiassa paradigma jo Daltonin ajoista. Kemistit olivat tässä fyysikkoja edellä.
Laplacen mustalla aukolla ei ole oikeastaan mitään tekemistä oikean mustan aukon kanssa.
Laplace laski, että riittävän suurimassainen kappale ei päästä valoa pois, ja hänen mukaansa maailmankaikkeuden suurimmat kappaleet ovat täysin pimeitä. Ja näin oli. Myös Cavendish ja Michell teoretisoivat asialla 1700-luvulla. Heidät otettiin vakavasti vasta Karl Schwarzschildin jälkeen.
Lorentzin muunnokset tunnettiin totta kai, koska Maxwellin yhtälöt toteuttavat ne. Tällä tiedolla ei ole mitään tekemistä suhteellisuusteorian kanssa.
Suhteellisuusteoria voidaan johtaa suoraan Lorenz-muunnoskaavoista. Einstein ei varsinaisesti keksinyt mitään uutta ja mullistavaa - hän vain muotoili asian nätisti.
Wegener ei selittänyt mitenkään laattojen liikkumista. Itseasiassa hänen mallinsa oli väärä ja helposti torjuttavissa.
Hän oli ensimmäinen, joka esitti asiasta vakavan hypoteesin. Mutta asia oli havaittu jo 1500-luvulla.
Mendelin perinnöllisyydestä on valtava matka DNA:han ja geeniteknologiaan.
Ei sen valtavampi kuin Darwinin evoluutioteoriastakaan. Tarvittiin vain mekanismi, joka selittäisi molemmat.
Magellanin pilviä luultiin nimiensä mukaisesti kaasupilviksi ei tähti palloiksi.
Kunnes William Herschel keksi 1786 galaksin käsitteen. Jo 1800-luvun puolivälissä tiedettiin galaksien olevan Linnunradan ulkopuolisia kohteita.
Kelvinin alaraja (jota hän ja aikalaisensa pitivät ylärajana) oli 30 000 v.. Se on naurettava verrattuna todelliseen 4,5 miljardia vuotta.
Kelvinin ikähaarukka oli 240-400 miljoonaa vuotta. Hän ilmoitti sen sillä provisolla, ettei maapallon sisällä ole mitään erillistä lämmönlähdettä. Sellainen kuitenkin oli - radioaktiivisuus.
Synteettinen evoluutioteoria eroaa monella tasolla ratkaisevasti Darwinin alkuperäisestä teoriasta.
Mutta Darwin oli laskenut jo perustan.
Itseasissa 1900-luvun alkupuolella evoluutio oli jäänyt tieteen sivuraiteille. Perinnöllisyys oli syrjäyttänyt sen lähes kokonaan. Synteettinen evoluutioteoria pelasti evoluution takaisin tieteeseen.
Ne eivät ole toisiaan poissulkevia.
On vaikeampaa kuvitella epämukavampaa ja rumempaa tuolia kuin tuo.
RM:"Ensimmäinen kvanttimekaniikkaan ja samalla kvanttikemiaan viittaava havainto tehtiin vuonna 1838, jolloin Michael Faraday löysi katodisäteet. Gustav Kirchhoff todisti epäsuorasti väitteen mustan kappaleen säteilystä vuonna 1859. Ludwig Boltzmann ehdotti vuonna 1877, että fysikaalisen systeemin energiatilat voivat olla epäjatkuvia.
Kvanttiteorian isänä pidetään yleisesti Max Planckia, joka keksi sähkömagneettisen säteilyenergian syntyvän määräkokoisina paketteina. Tämä oli tulos, johon hän päätyi vuonna 1900 tutkittuaan mustan kappaleen säteilyä ja sen taajuusjakaumaa eri lämpötiloissa. Se oli osoittautunut ongelmalliseksi ja piinannut fyysikoita puoli vuosisataa."
Jälleen täyttä p'skaa. Planckista jo selitin edellisessä viestissäni. Katodisäteisiin ei tarvita kvanttimekaniikkaa. Ne ovat selitettävissä varsin hyvin klassisesti. Ei niihin nykyäänkään käytetä kvanttimekaniikkaa.
Mustan kappaleen säteily ei johtanut kvanttimekaniikan löytymiseen.
Vedyn energia spektri johti.
Schrödinger kehitti yhtälönsä ratkaistakseen vedyn energiaspektrin.
Kaikille: Ohessa sitten tulevaisuudenkuvitelmia, jotka eivät toteutuneet. Ehkä onneksi.
RM:"Suhteellisuusteoria voidaan johtaa suoraan Lorenz-muunnoskaavoista. Einstein ei varsinaisesti keksinyt mitään uutta ja mullistavaa - hän vain muotoili asian nätisti."
Periaatteessa voidaan. Mutta suppean suhteellisuusteorian tärkeys ei perustu matematiikkaan, matemaattisesti se on lukiotasoa, van täysin erilaiseen ajattelutapaan.
Siinä nopeudella on yläraja, ja ajasta tulee vain koordinaatti. Aika riippuu myös havaitsija liiketilasta.
Mitä tulee tuohon ei mitään uutta.
Ihmiskunta ei ole keksinyt mitään uutta sitten tulen ja pyörän. Kaikki myöhemmät keksinnöt perustuvat niihin.
Atominkin keksi Demokritos yli 2000-vuotta sitten.
Kun lapset menevät yliopistoihin ja oppivat heille uusia asioita niin heille tulee sellainen harha, että ne heidän juuri oppimansa asiat on keksitty vasta ihan äskettäin. Tämän takia ne höpöttävät päättömiä asioita edistyksestä, koska heillä on sellainen harhainen fiilis.
Akateemisilla typeryksillä on tapana höpöttää toisten akateemisten typerysten kanssa. Toisinaan tämä on hyväkin asia. Tämän takia stallareista ei sitten tullut mitään.
Tyhmyyden lisäksi toinen nuoruuteen liittyvä henkinen vajavaisuus on narsismi. Se on normaali infantiili luonteen piirre, mutta jos se ei korjaannu itsekseen iän myötä niin sitä aletaan kutsumaan luonneviaksi.
Keskustelussa kävikin ilmi, ettei taantumuksellisuutta olekaan olemassa, koska eri poliittisilla runkkuringeillä on erilainen käsitys menneisyydestä. Samaten konservatiivisuutta ei ole olemassa, koska nykyisyydestä on keskenään ristiriitaisia näkemyksiä. Ja edistyksellisyyteen pätee sama.
Kun te ette huomaa tätä itse, niin ehkä te olette vähän tyhmiä?
""Teknologian kehitys on näennäistä. Se noudattaa täsmälleen samoja lakeja kuin muukin kulttuurievoluutio.""
"Tuo on 100% bullshitiä. Teknologian kehitys on nykymaailmassa yksisuuntaista marssia eteenpäin, koska kaikki keksinnöt ja tieteellinen tieto dokumentoidaan tarkasti."
Teknologiassa pätee periaate, jonka mukaan vakiintunut teknologia pysyy hengissä uudesta teknologiasta huolimatta.
No ei todellakaan päde, jos vanha on tarpeeksi paljon huonompaa kuin uusi.
Mietipä amerikkalaisia ja heidän naulajalkajärjestelmäänsä.
Amerikkalaiset käyttävät imperiaalisia mittayksiköitä arkielämässään ja se näyttää sopivan heille ihan hyvin. On täysin mielivaltaista mitä yksiköitä käytetään.
Eikä marssi ole yksisuuntaista. Mietipä vaikkapa digitaalikellojen kohtaloa. About kaikki myytävät kellot nykyään ovat viisarikelloja.
Eihän taito rakentaa digitaalikelloja ole mihinkään kadonnut ja niitähän käytetään mitä erilaisimmissa paikoissa. Ihmiset ovat vain valinneet ranteisiinsa ja asuntojensa seinille viisarikellot esteettisistä syistä.
"Miten joku psykohistoriaan uskova voi olla sitä mieltä, että edistys on vain harhaa?"
Evoluutio ei ole sama asia kuin edistys.
Siis sinun mielestäsi modernin ihmisen psyykkinen rakenne ei ole edistyneempi, kuin sanotaanko nyt, "varhaisen infantisidiaalisen" psykoluokan edustajien siinä mielessä, että nykyajan ihmisten elämä on parempaa? Kumma juttu, jos ei ole, koska olet kirjoittanut monta artikkelia, joissa olet kauhistellut primitiivistä mentaliteettia.
Spiraalimainen liikehän ei oikeastaan palaa samaan tilaan. Leikkauskohtia ei ole.
Kiinan fasistisuudesta väittäisin vähän vastaan. Se voi näyttäytyä ulospäin aika puhtaan fasistisena, mutta olen antanut valehdella itselleni, että pinnan alla tapahtuu kaikkea sellaista mikä ei ilmene niin selvästi ulkopuolisille tarkkailijoille. Esimerkiksi paikallishallintojen riippumattomuus olisi huomattavan suurta reaalisesti, kunhan ne vain ulkoisesti noudattavat ja julistavat doktriinia. Eli ei ole mitään koko Kiinan kattavia sähkötyöläisten -, virkamiesten - tai kulttuuri-iskureiden liittoja joilla olisi yhtenäisiä, sisäisiä intressejä.
"Teknologiassa pätee periaate, jonka mukaan vakiintunut teknologia pysyy hengissä uudesta teknologiasta huolimatta."
http://www.talouselama.fi/uutiset/muuten+loistava+ledi+on+yhdella+tapaa+aivan+omituinen/a2100168
Ano, mutta suurin osa meidän hyvinvointiin vaikuttavasti keksinnöistä on keksitty, tai ainakin tehty käyttökelpoisemmaksi, viimeisen sadan vuoden aikana. Se on lyhyt aika ihmiskunnan historiassa. Esim. keskiaikaisista keksinnöistä meillä ei taida olla sellaisenaan enää mitään käytössä.
Miten olisi silmälasit?
Järjestelmät siis evoluutiossa - niin kulttuurievoluutiossa kuin biologisessakin evoluutiossa - muuttuvat kompleksisemmiksi, eivät edistyksellisemmiksi, sillä kompleksisuus ja spesialisaatio ovat etuja olemassaolotaistelussa.
Kompleksisemmaksi muuttumisen ehtona on sen adaptiivisuus, kompleksisuus sinänsä ei ole mikään yleispätevä evoluution suunta. Myös yksinkertaistuminen ja rappeutuminen voi olla evoluution suosima vaihtoehto, kuten monesti evoluution historiassa on ollutkin.
"Konservatiivi, jolle lyhin aikayksikkö on sukupolvi ja joka tarkastelee asioita vuosisatojen, joskus vuosituhansien, aikajänteellä, toteaa että edistys on harhaa. Ei ole olemassa sellaista asiaa kuin "edistys" eikä ole olemassa myöskään "vanhanaikaisia" tai "vanhentuneita" ideologioita tai asioita. On vain meemejä, meemipleksejä ja memeettisiä lokeroita, ja kulttuurievoluutio sekä kulttuurievolutiivinen olemassaolotaistelu."
Eikö tämä ole juuri sitä parjaamaasi relativismia ja nihilismiä, jos kaiken määrittää vain piittaamaton ja julma kulttuurievolutiivinen olemassaolotaistelu? Miksi tällöin jaksat kantaa huolta esim. islamisaation vaarasta, jos islamilaisuus menestyvänä ja vieläpä leimallisesti arvokonservatiivisena meemipleksinä on kukistava heikon ja velton länsimaisen liberaalin rappiomeiningin? Sehän täten selvästi "toimii" paremmin, ja ainostaan toimivuudella on kertomasi mukaan konservatismissa väliä. Jos edistystä ei ole olemassa, niin silloin meillä ei ole mitään ehdotonta syytä vastustaa esim. orjuutta, plutokratiaa ja kansanmurhaa. Kyseessähän on vain meemipleksien taistoa, ja pölyn laskeuduttua voimme vain todeta "toimivan", s.o menestyneen, s.o "konservatiivisen" ratkaisun.
Jep, silmälasit ovat näköjään keskiaikaiset.
"Jos Iran saa ydinaseen, helvetti on irti."
Niinkö? Mitä ihmettä se Iran sillä (yhdellä?) ydinaseellaan sitten saa aikaan? Parhaimmillaan ehkä sen, että USA ei voi niin vain kävellä maahan. Maailma selvisi kylmästä sodastakin, jonka osapuolilla oli sentään tuhansia ydinkärkiä.
Onpas höpsö keskustelu. Tämä on jotain samanlaista kuin väittäisi ettei parimetrinen mänty enää kasva, koska vuosittain sen latvaan tulee vain semmoinen pehmeä neulastuppo.
keskiluokkaa voi olla olemassa vain yhteiskunnassa, jossa on korkea veroaste ja runsaat tulonsiirrot
-kuten jenkeissä?
Matruuna, anna jarru ny.
Se että ettâ on hyvinvoinva, eläkkeensäsaava hlö, ei anna ihan täyttä horisonttia koko yhteiskuntaan. Y-polvi voidaan olla snadisti eri mieltä siitä teitin "perinnöstä".
Milttonille: Käviskös David Copperfield paremmin esimerkiksi kuin Twistin Oliver? Aikaa tuosta Dickensin lempilapsen lukemisesta on jo kulunut paljon, mutta muistelisin, että viinipullotehtaassa työskentely ei aivan vastannut unelmajobia. Ja jos oikein muistan, niin Murdstone sanoi pikku Davidille, että jotenkin on hänenkin leipänsä eteen tehtävä, joten tämä ei sinänsä ollut mikään kunnan järkkäämä orjatyö. Onko muuten Uriah Heep sosialisti vaiko libertaristi? Äskeinen kysymys taitaa riippua lähinnä siitä, keneltä kysytään: Tomilta vai Milttonilta.
[i]Huomaako kukaan ironiaa?[/i]
Minä huomasin, mutta sinä taisitkin keritä ensiksi. Hymyilin ääneen tuolle ilmiölle.
Ano, Iran on teokraattinen fundamentalistinen diktatuuri.
Sotilasdiktatuurit ovat yleensä tolkullisia ja arvattavissa olevia, mutta islamilaiset teokratiat ovat täysin arvaamattomia.
Parranpäristys on vaarallisempaa kuin muskelinpullistelu.
"Teknologiassa pätee periaate, jonka mukaan vakiintunut teknologia pysyy hengissä uudesta teknologiasta huolimatta.
'No ei todellakaan päde, jos vanha on tarpeeksi paljon huonompaa kuin uusi.'"
Molemmat ovat oikeassa. Jonkun asian pelkkä "paremmuus" ei välttämättä riitä edistykseen, ellei se ole merkittävästi parempi/käytettävämpi yms.
Eikä sekään ole tae mistään, silloinkin edistys voi kaatua/merkittävästi hidastua siihen että vanha systeemi on liian laajalle levinnyt, jolloin sen uusiminen olisi liian massiivinen homma, tai se on jossain kriittisessä kohdassa, jolloin sen uusiminen vaikuttaa (liian) moneen muuhun asiaan.
Ihan lähiesimerkkinä mm. Suomessa monet suuret yritykset roikkuvat yhäkin sisäisissä järjestelmissään IE6-selaimessa, koska tiettyjä merkittäviä muita järjestelmiä on aikoinaan rakennettu ja optimoitu sen varaan. Ja siitä pois siirtyminen tarkoittaisi myös näiden järjestelmien uusimista, joten pienemmän riesan tie (= halvempi, ainakin lyhyellä tähtäimellä) on tekohengittää kuollutta hevosta ja monet ali-toimittajat joutuvat mukautumaan tähän, kun ei-kriittisiä systeemejä muilta osin päivitellään. Siitäkin huolimatta että Microsoft itse on toitottanut että siitä pitäisi luopua. Se on vuodelta 2001, joka softapuolella on jo suht iäkäs.
Jossain vaiheessa sekin vihdoin/toivottavasti katoaa, mutta ei sen takia etteikö parempia systeemeitä olisi ollut tarjolla jo pitkään, vaan koska entisen ylläpitäminen on ollut halvempaa kuin koko pakan uusiminen. Ja etenkin kvartaalitaloudessa ei välttämättä osata/haluta katsoa pidemmän aikavälin hyötyjä uusista investoinneista. Ne ovat aina riskejä.
- j
Teknologiassa pätee periaate, jonka mukaan vakiintunut teknologia pysyy hengissä uudesta teknologiasta huolimatta.
No ei todellakaan päde, jos vanha on tarpeeksi paljon huonompaa kuin uusi.
Kyllä pätee. Kyse on siitä, onko halvempaa tekohengittää vanhaa ja totuttua ja tunnettua, vai ottaa riski ja investoida uuteen, jonka bugeja ei tunneta.
Amerikkalaiset käyttävät imperiaalisia mittayksiköitä arkielämässään ja se näyttää sopivan heille ihan hyvin. On täysin mielivaltaista mitä yksiköitä käytetään.
SI-järjestelmä on yksinkertaisempi ja mielekkäämpi. Yritäpä muuttaa gallonat kuutiojaloiksi tai mailit tuumiksi. Ei onnistu ihan päässälaskulla.
Eihän taito rakentaa digitaalikelloja ole mihinkään kadonnut ja niitähän käytetään mitä erilaisimmissa paikoissa.
Ei olekaan, mutta niitä ei käytetä enää nimeksikään.
Ihmiset ovat vain valinneet ranteisiinsa ja asuntojensa seinille viisarikellot esteettisistä syistä.
Ei, vaan siksi, että analoginen kello on paljon helpompi ja mielekkäämpi hahmottaa kuin digitaalikello. Uusi ei aina ole parempi. Siksi autojen ja lentokoneiden mittareinakin suositaan viisarimittareita numeronäytön sijaan.
Miltonin vaalimaan säätelemättömän markkinatalouden ylistykseen, niin mitenhän hyvin homma skulaisi, jos joku tarpeeksi iso toimija saisi toimia no limits -periaatteella?
Tarkoittaisiko säätelemättömyys muutoksia mm. patenttijärjestelmään? Sekin on säätelyä. Mietin vain että onko yhden toimijan mahdollista haalia itselleen värisuoria sellaisista patenteista, jotka uhkaisivat heidän omaa toimintaansa.
Siinä vaiheessa jos/kun firma saavuttaa täydellisen dominassin jollain alueella, niin miten hyvin kilpailu sillä alueella enää toimii? Uudet innovaatiot/patentit ostetaan pois. Jos ei osteta, niin sitten käytetään erilaisia sulku- ja estokeinoja ja tukahdutetaan pienemmät. Mm. auto/öljyteollisuus tekee tätä miten vain pystyy. Ostetaan ja haudataan nykyiselle rahantekokoneelle uskana olevia korvaavia järjestelmiä, jotka olisivat yhteisen hyvän kannalta edistyksellisiä.
Mallina toimii myös Microsoft sen jälkeen kun se oli saavuttanut tarpeeksi suuren aseman käyttöjärjestelmäpuolella. Mitenkähän vapaita softamarkkinat olisivat? Yksi vaihtoehto, yksi johtaja. Alustalla toimii yhden toimittajan ohjelmat.
Jos hommaa ei vedä liian överiksi, niin sillä pystyy kuppaamaan vaikka miten paljon kermaa päältä, koska koko systeemin uusiminen yksittäiselle yritykselle voi olla liian suuri investointi. Ennemmin maksaa siitä verenimemisestä ja maksattaa sen omilla asiakkaillaan.
Näin toimivat myös isot viihde/levy-yhtiöt. Maailma muuttuu, mutta koska iso yhtiö ei pysty muuttamaan toimintamalliaan vastaamaan nykyaikaa, joten sitten taistellaan ja harataan vastaan koko arsenaalilla. Sieltä tulevat mm. läpiajetut vaateet vuosikymmeniä kestävistä "tekijän"oikeuden suoja-ajoista, joilla ei ole mitään tekemistä tekijänoikeuksien suojaamisen kanssa, vaan oikeudet myöhemmin hankkineiden oikeuksien suojaamisesta.
Sama isojen lääkeyhtiöiden kanssa. Jne.
Jo nykyisessä säännellyssä systeemissä isot toimijat ostavat pois markkinoilta innovatiivisiä kilpailevia ideoita ja pikkufirmoja hautaavat ne holveihinsa. Jos ne hyödyntäisivätkin ne hankkimansa innovaatiot omissa jutuissaan, niin tilanne olisi parempi ja kehitystä tapahtuisi, mutta yleensä ne työnnetään pois häiritsemästä ja jatketaan sillä omalla linjalla. Kehityksellehän ei ole tarvetta, jos kilpailijat on nitistetty. Sitten pyritään maksimoimaan tuotto parasiittimaisesti niin, että rahavirrat ovat jatkuvia, mutta isäntä ei "kuole".
Tämä ei ole tervettä kilpailua. Mikä estää tarpeeksi isoja toimijoita ostamasta itselle myönteisiä päättäjiä/päätöksiä? Vielä nykyäänhän sitäkin kaupankäyntiä ainakin "yritetään" rajoittaa joten kuten. Nykyään muut vahtivat toisiaan ja etujaan. Kun asiaan sotkeutuneet toimijat vähenevät, myös yhteiset edut löytyvät helpommin.
Kehitys on riskaabelia, joten miksi ottaa riski, jos oma systeemi pelaa ja tuottaa hyvin? Jos hallitset markkinoita, niin mikä olisi syy kehittyä? Homma ajautuisi muutaman jättimäisen toimijan pelikentäksi, jotka ovat aikanaan saavuttaneet asemansa eri toimialoilla ja paisuneet sen jälkeen. Jos joku mokaa totaalisen liikaa, niin muut isot toimijat pyrkivät sulauttamaan sen itseensä. Olisiko lopputulema - there can be only one, eli jonkunlainen globaali Giga-korporaatio joka määrää kaikesta ja kaiken hinnan. Vapaasti. Täydellinen vapaus sopii kyllä niille joilla on voimavaroja hyödyntää sitä, vapaus tehdä mitä tahansa on myös vapautta häiritä ja estää muita. Täydellinen vapaus on anarkia. Ja anarkiassa vahvin päättää miten toimitaan.
Moinen suosii isoja toimijoita jotka muun lisäksi pyrkivät luutumaan pikkuhiljaa paikalleen ja pysäyttämään itseään häiritsevän ja arvaamattoman kehityksen, joka uhkaa ja haittaa sen omaa toimintaa.
Tuo toimintamalli näkyy jo tässä nykyisessä säädellyssä systeemissämme, isot toimijat paisuvat ja rajoittavat muiden toimintaa. Oma rajallinen käsityskykyni ei riitä tajuamaan miten yleinen tilanne parantuisi jos nekin rajoitukset poistetaan.
Paitsi tietysti jos itse kuuluisi siihen 1% joka istuu siellä huipulla niiden hyötyjien joukossa.
- j
Silmälasikirjoitukseen liittyen: Ainakaan elokuvissa Hermione Grangerilla ei mielestäni ole silmälaseja päässään.
Ei. Mutta Hermione on siitä(kin) huolimatta ruukinmatruunan alter ego.
Tähän kirjoitukseen liittyen: Keskiajalla rahvaalla ei ollut mahdollisuutta hankkia silmälaseja itselleen, koska ne olivat kalliita.
Ennenmuinoin sillä ei ollut juuri merkitystä: ikänäköisyys oli riesa vain istumatyötä tekeville, ja toisaalta liki- ja pitkänäköisyyttä ei juurikaan ollut.
Toisaalta myös silmälasit periytyivät sukupolvelta toiselle. Ne yleistyivät jokamiehen hyödykkeeksi 1600-luvulla linssinhiontatekniikoiden myötä.
Muutenkin moni keksintö saattaa olla hyvin vanha, mutta vasta nyt rahvaalla on siihen varaa. 1970-luvulla kaikilla kaupunkilaisillakaan ei vielä ollut varaa puhelimiin.
Jep. Puhelinyhtiöiden monopolit tekivät vielä puheluistakin hirveän kalliita. Muistanet varmaan, että kaukopuhelun sai soittaa vasta viiden jälkeen, kun tuli muuten liian kalliiksi - ja modeemisarjat olivat aina yöaikaan varattuja.
Mielikuvista ja todellisuudesta yleensä: Historianopetuksessa tuntuu turhauttavalta, että kerrotaan menneiden vuosisatojen hovimuodista, hienoista rakennelmista, korkeakulttuurista, säveltäjistä, kuvataiteesta, rikkaista kauppiasta ja aurinkokuninkaista aivan kuin se olisi ollut ja olisi nykyäänkin arkipäivää kaikille eurooppalaisille.
Todellisuudessa valtaosa eurooppalaisista ja suomalaisista oli köyhiä maanviljelijöitä, jotka eivät korkeakulttuurista päässeet osallisiksi.
Historiaa kirjoitetaan ikävällä tavalla aina yläluokan mukaan. Mutta historianelävöittäminen on antanut perspektiiviä myös rahvaan arkipäivään. Se ei ollut niin ylellistä kuin yläluokalla, muttei myöskään samanlaista mudassa rypemistä kuin Monty Pythonissa. Olemme itse tehneet keskiajan arkivaatteita, ja ne ovat yllättävän mukavia ja käytännöllisiä käyttää, ja esimerkiksi tuohivirsuja käyttivät vain todella köyhät.
Mässäily oli talonpoikien kuolemansynti.
Sata vuotta sitten monet suomalaiset eivät edes osanneet kirjoittaa
Itse asiassa suomalaiset ovat 1600-luvulta lähtien olleet käytännössä täysin lukutaitoisia. Siitä voidaan syyttää luterilaista kirkkoa, joka päästi naimisiin vain, jos osasi lukea ja kirjoittaa.
ja myöhemminkin koulua käytiin vain pari vuosiluokkaa. Nykypäivänäkin monet kuvittelevat varmasti kaikkien suomalaisten olevan huippurikkaita, minkä perusteella meillä pitäisi olla varaa kaikenlaisiin guggenheimeihin ja muihin kalliisiin hankkeisiin.
Jep, näin on.
Uskonnosta ja yhteiskunnasta: Sanoit joskus, että jokainen luterilainen yhteiskunta on Saksa ja uskonto luo näköisensä yhteiskunnan. Sanoit myös, että luterilaiset maat ovat katolisia rikkaampia.
Tämä on pitkän ajan tendenssi. Samoin kalvinistiset maat ovat pääsääntöisesti luterilaisia vauraampia.
Emme tiedä, miten tämä tulee muuttumaan uskonnollisuuden murtuessa. On todennäköistä, että luterilainen etiikka ja yhteiskuntamoraali kestää vielä muutaman sukupolven, mutta sen jälkeen on hyvin todennäköistä, että ex-luterilaiset maat tulevat köyhtymään rajusti.
RM:"Ensimmäinen kvanttimekaniikkaan ja samalla kvanttikemiaan viittaava havainto tehtiin vuonna 1838, jolloin Michael Faraday löysi katodisäteet. Gustav Kirchhoff todisti epäsuorasti väitteen mustan kappaleen säteilystä vuonna 1859. Ludwig Boltzmann ehdotti vuonna 1877, että fysikaalisen systeemin energiatilat voivat olla epäjatkuvia.
Kvanttiteorian isänä pidetään yleisesti Max Planckia, joka keksi sähkömagneettisen säteilyenergian syntyvän määräkokoisina paketteina. Tämä oli tulos, johon hän päätyi vuonna 1900 tutkittuaan mustan kappaleen säteilyä ja sen taajuusjakaumaa eri lämpötiloissa. Se oli osoittautunut ongelmalliseksi ja piinannut fyysikoita puoli vuosisataa."
Jälleen täyttä p'skaa. Planckista jo selitin edellisessä viestissäni. Katodisäteisiin ei tarvita kvanttimekaniikkaa. Ne ovat selitettävissä varsin hyvin klassisesti. Ei niihin nykyäänkään käytetä kvanttimekaniikkaa.
Mene itkemään siitä Wikipedian ylläpidolle.
Tarkoittaisiko säätelemättömyys muutoksia mm. patenttijärjestelmään? Sekin on säätelyä.
Oikein. Koko patenttijärjestelmä on nimenomaan valtion/valtioiden ylläpitämä sääntelyjärjestelmä. Sen hyödyistä ja haitoista voi olla montaa mieltä, mutta täysin sääntelemättömässä markkinataloudessa mitään patenttijärjestelmää ei olisi. Kuka tahansa on vapaa hyödyntämään mitä tahansa keksintöä, keksii sen sitten itse tai saa muuten tietoonsa, riippumatta siitä onko joku muu keksinyt sen jo aiemmin.
Uudet innovaatiot/patentit ostetaan pois. Jos ei osteta, niin sitten käytetään erilaisia sulku- ja estokeinoja ja tukahdutetaan pienemmät.
Lähes kaikki nämä tukahdutuskeinot perustuvat valtion sääntelyyn. Sääntelemättömässä markkinataloudessa isoilla firmoilla on hyvin vähän mahdollisuuksia tukahduttaa uusien kilpailijoiden syntymistä.
Näin toimivat myös isot viihde/levy-yhtiöt. Maailma muuttuu, mutta koska iso yhtiö ei pysty muuttamaan toimintamalliaan vastaamaan nykyaikaa, joten sitten taistellaan ja harataan vastaan koko arsenaalilla. Sieltä tulevat mm. läpiajetut vaateet vuosikymmeniä kestävistä "tekijän"oikeuden suoja-ajoista, joilla ei ole mitään tekemistä tekijänoikeuksien suojaamisen kanssa, vaan oikeudet myöhemmin hankkineiden oikeuksien suojaamisesta.
Ns. tekijäoikeudet ovat myös valtioiden valvomaa markkinoiden sääntelyä.
Sama isojen lääkeyhtiöiden kanssa. Jne.
Joka johtuu patenteista, jotka siis ovat myös juuri sitä sääntelyä.
Tämä ei ole tervettä kilpailua. Mikä estää tarpeeksi isoja toimijoita ostamasta itselle myönteisiä päättäjiä/päätöksiä?
Oikein taas. Kun valtio sääntelee taloutta, tulee isoille firmoille hyödylliseksi vaikuttaa päättäjiin siten, että säätely hyödyttää niitä ja haittaa kilpailijoita/estää uusien kilpailijoiden syntymistä, ja näin syntyy korruptiota. Tekijänoikeus- ja patenttilainsäädäntöjen laajennukset ovat hyvä esimerkki siitä, kuinka isot toimijat ostavat itseään hyödyttäviä ja kilpailua tukahduttavia lakeja.
Paradoksaalista kyllä, tämän korjaamiseksi vaaditaan usein lisää sääntelyä, mikä kuitenkin käytännössä tarkoittaa vain entistä enemmän tilaisuuksia korruptiolle. Jos korruptiota hillitsemiseksi taas perustetaan erillinen valvontaelin, niin silloin yksinkertaisesti lahjotaan ensin valvojat. "Kuka valvoo valvojia" ja sitä rataa.
Kuta kuinkin ainoa keino estää korruptiota on poistaa poliitikoilta mahdollisuus ylipäätään puuttua markkinoiden toimintaan. Silloin firmoilla ei ole mahdollisuutta ostaa itseään hyödyttäviä lakeja, jolloin koko korruptiolta katoaa pohja. Miksi ostaa poliitikkoja, kun heillä ei olisi kuitenkaan valtaa ajaa firman etua?
Tuo toimintamalli näkyy jo tässä nykyisessä säädellyssä systeemissämme, isot toimijat paisuvat ja rajoittavat muiden toimintaa. Oma rajallinen käsityskykyni ei riitä tajuamaan miten yleinen tilanne parantuisi jos nekin rajoitukset poistetaan."
Itse asiassa lähes kaikki esiin tuomasi ongelmatapaukset ovat nimenomaan hyvä esimerkki siitä, miksi tuo sääntely on huono idea. Isojen firmojen paisuminen ja kilpailun tukahduttaminen perustuu isolta osin juuri siihen sääntelyyn. Mitä isompi firma, sitä paremmat mahdollisuudet sillä on lahjoa poliitikkoja ja tilata itseään hyödyttäviä säädöksiä. Joskus ne saattavat jopa kannattaa säätelyä joka haittaa niitä itseäänkin sillä perusteella, että se haittaa kilpailijoita vielä enemmän. Isoilla yrityksillä on varaa palkata lakimiehiä ja asiantuntijoita luovimaan sotkuistenkin säädösten kanssa, pienille firmoille se voi olla huomattava kuluerä ja aikasyöppö. Jo pelkästään riski joutua oikeuden eteen estää tehokkaasti uusien kilpailevien yritysten syntymistä. Patenttilainsäädäntö jälleen hyvänä esimerkkinä.
Jos säätelyä purettaisiin, auttaisi se nimenomaan pieniä yrityksiä ja helpottaisi uusien kilpailijoiden syntymistä. Vastaavasti isoille yrityksille olisi koostaan vähemmän hyötyä ja vähemmän mahdollisuuksia uhkailla pienempiään kalliilla oikeusprosesseilla.
Jep. Minä hahmotin historian spiraalina jo yläasteen jälkeen, kiitos vaan tieteiskirjallisuudelle.
Karvajalka on oikeassa. Big pharma, pankit, jne ovat sääntelyn tuotteita. Jos kilpailu olisi ollut vapaata, niitä ei olisi. Toisaalta vapauttaminen ilman että ensin poistetaan ne sääntelyn tuottamat itseään ylläpitävät etuoikeudet, ei lie kovin reilua sekään.
karvajalka @
"Uudet innovaatiot/patentit ostetaan pois. Jos ei osteta, niin sitten käytetään erilaisia sulku- ja estokeinoja ja tukahdutetaan pienemmät.
Lähes kaikki nämä tukahdutuskeinot perustuvat valtion sääntelyyn. Sääntelemättömässä markkinataloudessa isoilla firmoilla on hyvin vähän mahdollisuuksia tukahduttaa uusien kilpailijoiden syntymistä."
Tukahduttamiskeinoilla en varsinaisesti viitannut yritysten syntymisen estämiseen, vaan niiden toiminnan vaikeuttamiseen ja erilaisiin blokkaustoimiin kilpailutilanteessa suuri vs. pieni. Lisäksi kilpailua koskeva lainsäädäntö ei ole ainoa säätelyn laji joka vaikuttaa yritystoimintaan, sekään ei elä kuplassaan, joten vaikutus(tai häirintä)mahdollisuuksia löytyy muualtakin.
Tukahduttamiskenoilla ajattelin hintojen polkemista, mustamaalausta yms. Kilpailu voisi olla sääntelemätöntä, mutta mikä estää jättimäistä toimijaa hyödyntämässä resurssejaan esin kaavoituspuolella ja estämään pienempää kilpailijaansa saamasta hyviä liikepaikkoja? Kun on varaa ostaa niitä poliitikkoja, jotka voivat vaikuttaa. Juuri tämä isojen mahtihan pitää Suomessakin kilpailun ruuan vähittäiskaupan puolella minimissä. Millä tavalla kilpailun vapauttaminen esim. auttaisi purkamaan tämän tilanteen? Eihän sillä ole vaikutusta siihen että tietyt toimijat saavat parhaat liikepaikat. Mallia ABC-asemat.
Sitten jos vaatimaton Pertin Nakki ja Pullapitko saisikin kivijalkansa polkaistua jonnekin, niin isompi toimija samalla paikkakunnalla voi vastaiskuna talloa omia hintojaan paikallisesti vaikeuttaen Penan toimintaa. Tai tarjoaa paikallisen logistiikkapuolen toimijoille etuisuuksia joihin Penan resurssit eivät riitä, jotenkinhan tavara pitää saada liikkumaan.
Tai tuotemerkkisuoja? Pentti keksii kola-juoman ja alkaa markkinoimaan sitä Pena-Koladana - välitön hitti. Miten käy Penan jos muutkin alkavat valmistaa ja myydä vastaavaa Pena-Koladaa? Tuoteväärennösten salliminen? Mistä kuluttaja tietää mikä on sitä ihtiään (tai turvallista), jos lainsäädäntö ei yritäkään suojata alkuperäistä?
Ainoa joka pystyisi laittamaan uskottavasti kampoihin, olisi toinen isompi toimija. Vähän kuin K- ja S-ryhmä keskenään, ja mitä siitä seuraa? "Verinen" kilpailutilanne joka on K- ja S-ryhmän välillä? Voisiko soppa se toimia useammalla toimijalla? Toimintalinjoista on yleensä päättämässä hyvin pieni joukko ihmisiä ja empiirisellä silmienauki pitämisellä on selvinnyt että yleensä mitä siellä haetaan, on omien etujen turvaaminen ja maksimointi ja verinen kilpailutilanne ei välttämättä edesauta tätä.
Softapuolella eivät toimi mm. kaavoituksen lainalaisuudet, mutta miten kamppailla esim. 2000-luvun taitteessa paisuvaa Microsoftia vastaan, joka hallitsee melko suvereenisti yksityisten ja yritysten käyttöjärjestelmämarkkinoita? Keksit uuden softainnovaation, mutta miten ihmiset pääsevät käyttämään sitä, jos Microsoft ei nyt vaan halua käyttikseensä asennettavan toisen osapuolen tietoturvariskejä? Tai esim. netskeippiä, kun IE-riittää. Vaihtoehtona on alistua mahdollisiin MS:n ehtoihin, luoda oma ekosysteemi rinnalle missä ideaansa hyödyntää, tai liittoutua muiden kanssa isommaksi.
Patentti tms. suojasysteemin puuttuessa mikään ei estä isompaa toimijaa pöllimästä pienen toimijan ideaa ja toteutusta ja alkaa markkinoimaan sitä omanaan, omilla resursseillaan, eli hyödyntämään jo olemassaolevia vahvuuksiaan, eli tuotanto- ja jakeluketjua.
Sääntelykeinojen yksi tehtävä on mm. suojata pieniä isoja vastaan. Se on työkalujen heikkous että isot toimijat kääntävät ne omaksi edukseen, mutta sitä se (vaikutus)vallan kasautuminen teettää. Maailma vääristyy sen ympärillä.
"Meillä on kyllä nämä säännöt, mutta koska te olette Madonna, niin voimme tehdä poikkeuksen, koska siitä on meillekin hyötyä." - Tämä sama ilmiö näkyy elämän kaikilla tasoilla.
jatkuvi...
- j
Riittääkö pienen toimijan avut, eli lähinnä kyky mukautua muutoksiin nopeammin, taisteluun goljatteja vastaan jos sääntöjä ei ole? Ja onko tuo vain tie isojen toimijoiden temmellyskentäksi, jossa mega-toimijat jakavat maapallon hallinta-alueisiinsa? Niillä on resurssit, kontaktit ja vaikutusvalta. Samaan malliin kuin isot valtiomahdit neuvottelevat rajalinjoista. Ota sinä tuo Puola...
Media-Murdocilla oli parhaimmillaan ja on vieläkin suunnattomasti valtaa ohjailla ihmisten mielipiteitä ja ainoa mikä on hidastanut oli hänen imperiuminsa kannalta harmittava salakuuntelu-keissi -takaisku, sekä lainsäädöntö, joka pyrkii estämään mm. mediakentän liiallista kasautumista yksiin käsiin. Mm. tämän takia hänen täytyi kaveerata poliitikkojen kanssa ja sitä kautta ostaa itselleen lievennyksiä säätelyyn, joka hillitsee yhtä toimijaa omistamasta - kaikkea. Mitä jos ei olisi siihenkään tarvinnut käyttää resursseja? Sen kun vain paisuu ja käyttää kasvavaa propagandakoneistoaan kilpailijoiden jyräämiseen? Jo tuossa vaiheessa valtaa oli sen verran, että ilmeisesti pystyi jo ohjailemaan vaalituloksia koneistonsa avulla.
Isotkin kaatuvat joskus, mutta se ei tuollaisessa tilanteessa välttämättä anna tilaa pienemmille, vaan lähinnä muille isoille, jotka sitten osaltaan paisuvat hieman suuremmiksi ja täyttävät syntyneen tyhjiön.
Minä en sinänsä ole kilpailua vastaan, se olisi toivottavaa etenkin kuluttajan näkökulmasta, suhtaudun vain täyteen vapauteen skeptisesti, koska sillä on luonne suosia isoja ja vahvoja toimijoita. Rahalla ja vallalla kun tuntuu olevan tendenssi kasautua harvojen käsiin. Minulle ei selkene miten tämä toimintamalli muuttuisi jos aidat poistetaan? En väitä nykyistä systeemiä optimaaliseksi, jos parempi löytyy niin buenoa, mutta epäilen ettei täydellinen vapauskaan toisi onnea ja tekisi hommasta ehtään ns. reilumpaa normi-ihmisen kannalta.
Koulupihalla voiman tasapaino ja pihan dynamiikka vaihtuu muutaman vuoden välein kun piltit kasvavat, jopa kehittyvät ja se vaikuttaa rajattuun ihmisryhmään. Yrityspuolella jättimäinen globaali toimija voi toimia vuosikymmeniä ja vaikuttaa aika monen ihmisen ja alueen elämään ja toimiin toiminnallaan.
- j
Silti kannatan kaikkea tuota pahaa liberalismia mitä äsken haukuit. Minä haluan tienata mahd. paljon rahaa ja varmistaa oman tulevaisuuteni. Miksi MINUN pitää välittää muista? Muurit ympärille ja puolustamaan omaa omaisuuttaan - se on hieno asia se.
Kilpailu voisi olla sääntelemätöntä, mutta mikä estää jättimäistä toimijaa hyöndyntämässä resurssejaan esin kaavoituspuolella ja estämään pienempää kilpailijaansa saamasta hyviä liikepaikkoja?
Kaavoitusjärjestelmä on itse asiassa yksi pahimmista sääntelyn muodoista, mikä käytännössä pakottaa yritykset korruptioon, ja silloin toki suurilla yrityksillä on aina etulyöntiasema. Se on myös luultavasti pääsyy siihen, että Suomen vähittäiskauppa on keskittynyt kahdelle suurelle toimijalle. Puhumattakaan varsinaisen rakennusalan korruptiosta ja siitä, miten näin harvaan asutussa maassa voi asuminen maksaa niin tolkuttomasti.
En tiedä, onko kaavoitusjärjestelmää mahdollista täysin purkaa, mutta sitä on kyllä varaa vapauttaa huomattavasti. Jos joku halua rakentaa pellolleen kerrostalon tai kauppakeskuksen, miksi kunnan/valtion pitäisi se väkisin estää?
Tai tuotemerkkisuoja? Pentti keksii kola-juoman ja alkaa markkinoimaan sitä Pena-Koladana - välitön hitti. Miten käy Penan jos muutkin alkavat valmistaa ja myydä vastaavaa Pena-Koladaa?
Tuotemerkit ovat asia, jota yleensä edes vannoutuneimmat vapaiden markkinoiden puolustajat tai IP-oikeuksien kritisoijat eivät vastusta.
Sääntelykeinojen yksi tehtävä on mm. suojata pieniä isoja vastaan. Se on työkalujen heikkous että isot toimijat kääntävät ne omaksi edukseen, mutta sitä se (vaikutus)vallan kasautuminen teettää.
Minun nähdäkseni tuo on koko lailla väistämätöntä: vaikka sääntelyllä olisi kuinka ylevä tarkoitus suojella pieniä isommilta, käytännössä tulokset ovat aina juuri päinvastaisia. Itse asiassa Ruukinmatruuna on kirjoittanut aiheesta varsin hyvin täällä.
Siellä on myös termi valvontakaappaukset ( Regulatory capture ), johon suosittelen tutustumaan.
Eivätkä pienet yritykset edes tarvitse tuekseen sääntelyä: kunhan pelikenttä on tasainen, ne pystyvät vallan hyvin ottamaan matsia isompiensa kanssa. Isoilla yrityksillä on toki joitain etuja, kuten yleensä enemmän rahaa ja näkyvyyttä, mutta haittana kasvava ja kallis byrokratia, kun firmalla alkaa olla enemmän johtajia kuin varsinaisia työntekijöitä, jolloin pienet, kevyet ja ketterät pikkuyritykset menevät ohi oikealta ja vasemmalta. Joku niistä saattaa kasvaa itse isoksi ja korvata vanhan hallitsijan, kunnes alkaa vuorostaan itse pöhöttyä ja byrokratisoitua.
Hyvin harva yritys pystyy säilyttämään hallitsevaa markkina-asemaa kovinkaan pitkään, ellei sillä ole valtiota tukenaan. Kovinkaan moni 100 vuotta tai edes 20 vuotta sitten hallitsevassa asemassa ollut yritys on enää voimissaan, jos edes hengissä. Eikä syynä ole se, että valtio olisi mitenkään erityisesti niitä rajoittanut kasvamasta liian suureksi vaan päin vastoin, valtiot yleensä yrittävät tukea suuria yrityksiä viimeiseen saakka kaatumiselta perustellen sitä mm. työpaikkojen säilyttämisellä, mutta sekään harvemmin auttaa kovin pitkälle. Ennemmin tai myöhemmin isot firmat vain yksinkertaisesti kaatuvat omaan kokoonsa, byrokratiaansa ja pöhöttyneisyyteensä ja joku nuorempi ja vetreämpi ottaa niiden paikan, kunnes kasvaa puolestaan itse liian isoksi.
Eli lyhyesti:
* Pienet yritykset eivät tarvitse tuekseen mitään erityistä sääntelyä pysytyäkseen haastamaan isoja yrityksiä.
* Jos sellaista kuitenkin yritetään, kääntyy se aina tarkoitustaan vastaan.
Antaa markkinoiden toimia vapaasti, se takaa useimmiten parhaan lopputuloksen. Kun asiantuntemattomat ja korruptoituneet poliitikot puuttuvat asiaan, oli tarkoitus kuinka hyvä tahansa, on lopputulos lähes aina alkutilannetta huonompi.
Vanha teksti mutta taas RM on täysin pihalla ja toistaa ikivanhoja asiavirheitään kuin mantraa. Milloin oikein opit?
Jos haluat säätelystä vapaan yhteiskunnan, niin kannattaa muuttaa Somaliaan. Se on libertaristin paratiisi..
Lopeta. Lopeta. Tämä argumentti on niin väärä kuin olla ja osaa ja sen olen sinulle aiemmin osoittanut. Kukaan libertarismia vastaan mieltään osoittava kitisijä ei enää missään muualla kehtaa vetää Somalia-korttia esiin tässä asiayhteydessä. Se on vain niin noloa. Milloin sinä suostut sen tajuamaan? Etkö muuta kertakaikkiaan keksi kun joku puhuu sääntelystä vapaasta yhteiskunnasta?
GM, et voi kiistää sitä tosiasiaa että Somalia on kaikkein lähinnä libertaristista ideaalia mitä maailmassa on ylipäänsä olemassa.
Ai että siellä valtio on romahtanut ja lakannut olemasta? Eikö se ollutkaan libertaristien ideaali? Ai että siellä pitävät valtaa erilaiset sotaherrat ja klaanit ja rikollisjengit? Voi voi. Noin käy aina kun ei ole valtiota pitämässä jöötä ja lyömässä nyrkkiä pöytään.
Ihminen ei kertakaikkiaan ole sellainen enkeli kuin miksi libertaristit ihmisen kuvittelevat. Konservativismin ihmiskuva on oikea ja sekä sosialismin että libertarismin väärä. Siitä seuraa, että jokainen yritys sekä sosialismin että libertarismin soveltamiseen käytäntöön johtaa katastrofiin: sosialismin lopputulos on aina Neuvostoliitto ja libertarismin Somalia.
Liberaalien nyrkkisääntö "niin kauan kuin ei vahingoita muita, kukin olkoon vapaa tekemään mitä haluaa" ei kyllä kovin hyvin näyttäisi Somaliassa toteutuvan, varsinkaan tuo "kunhan ei vahingoita muita"-kohta, joten enpä näe miten se olisi mitenkään varsinaisesti liberaalien ihannevaltio. Suomessa nyt vain valtio sattuu olemaan se taho, joka vapautta eniten rajoittaa, Somaliassa sen tekevät rosvopäälliköt. Ja noista kahdesta rosvopäälliköt ovat kyllä huomattavasti pahempi uhka.
Eivät liberaalit ihmisiä minään enkeleinä pidä. Ihannetilanne toki olisi, että jokainen ihminen noudattaisi tuota sääntöä oma-aloitteisesti, mutta kukaan tuskin pitää sitä oikeasti mahdollisena: aina tulee olemaan yksilöitä, jota ovat valmiita vahingoittamaan tai jopa tappamaan muita, joko hyötyäkseen tai ihan vain huvikseen. Ja näiden yksilöiden vuoksi tarvitaan säännöt, jotka kieltävät muiden ihmisten vahingoittamisen ja instanssi, joka niitä valvoo ja rankaisee rikkureita. Ja tuo on yksi niitä harvoja tehtäviä, jonka useimmat liberaalit valtiolle sallivat. (Lukuunottamatta anarkokapitalisteja, joiden mielestä yksityinen sektori voi hoitaa senkin. Heidänkin mielestään jokin taho silti tarvitaan, edes he eivät luota pelkästään ihmisten luontaiseen hyväntahtoisuuteen.)
Toki tämä ei tarkoita sitä että sääntöä valvova taho saisi rikkoa sitä itse. Itse asiassa jos valtio lopettaisi epäolennaisuuksien kanssa pelleilemisen ja lainsäädännöstä karsittaisiin pois kaikki sellaiset turhat säännökset, jotka tarpeettomasti rajoittavat sitä mitä ihmisten omalla elämällään tekevät, voitaisiin huomattavasti tehokkaammin keskittyä niiden oikeasti tarpeellisten lakien valvomiseen, jotka kieltävät toisten ihmisten vahingoittamisen.
Post a Comment